Oskari Tokoin elämänkerta julkistettiin
Oskari Tokoin elämänkerran julkistamistilaisuus pidettiin 9.9.2025 Työväenliikkeen kirjastossa, Helsingissä. Oskari Tokoi – Siirtolainen, senaattori ja maanpakolainen 1873–1963 -teoksen on kirjoittanut Rainer Smedman. Kansan Sivistysrahaston alainen erityisrahasto Rita Aron rahasto on tukenut teoksen taitto- ja painokuluja myöntämällä Smedmanille apurahan vuonna 2024.
Kannuksen Yliviirteen kylän vanhoillisessa ympäristössä kasvaneen 17-vuotiaan renkipojan tie vei vuonna 1891 siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Palatessaan kotiseudulleen vuonna 1900 mukana oli perhe ja talorahat. Kaivoskentillä syntynyt kipinä yhteiskunnallisiin asioihin heräsi venäläistämistoimien vastustamisena, vei kunnallispolitiikkaan ja lopulta eduskuntaan (1907-1918) saakka. Vuonna 1917 Tokoilla oli keskeinen rooli Suomen itsenäistymisprosessissa. Sisällissodan lopulla Kansanvaltuuskunnan jäsen Tokoi siirtyi ensin Venäjälle, josta Englannin ja Kanadan kautta vuonna 1921 Fitchburgiin, Yhdysvaltoihin, nyt kuolemaantuomittuna maanpakolaisena.
Vapauduttuaan anarkistisyytteistä Tokoi nimitettiin Raivaaja-lehden toimittajaksi huhtikuussa 1922. Suomen Sosialidemokraatin kirjeenvaihtajana Tokoi toimi kuolemaansa asti. Raivaajan, Sosialistipuolueen ja Kansanvallan Liiton puhujana Tokoi kiersi laajalti Yhdysvaltoja lähes neljän vuosikymmenen ajan.
Vasta Lex Tokoi (17.3.1944) vapautti Oskari Tokoin valtio- ja maanpetossyytteistä. Esteet maanpakolaisen vierailulle synnyinmaahan olivat poistuneet, mutta sotien jälkeinen poliittinen ilmapiiri Suomessa siirsi käyntiä vuoteen 1949. Vuonna 1957 Tokoi saapui eduskunnan 50-vuotisjuhlan kunniavieraaksi. Seuraavan vuoden käynti oli senaattorin viimeinen.
Lehtori, FT, Rainer Smedmanin (s. 1951) väitöskirja käsitteli Yhdysvaltain harjoittamaa intiaanien sivistämispolitiikkaa. Toiminta SDP:ssä ja Oskari Tokoi -seurassa ohjasi tutkimuksen työväenliikkeen historiaan ja Tokoita koskevan materiaalin kartoittamiseen ja kokoamiseen yhteen editioon oskaritokoi.fi. ”Oskari Tokoi. Siirtolainen, senaattori, maanpakolainen 1873-1963”, pohjautuu tähän materiaaliin.