Kylillä kalahtelee
Janne Hottola on viihtynyt Inkeroisten biljardikerholla jo liki 20 vuotta. Uuden kepin hankinta nostaa Snooker-harrastuksen uudelle tasolle.
Siellä missä Kymijoki virtaa Kouvolan eteläisimpien osien läpi, itärannalle jää pieni taajama, Inkeroinen. Jo 1800-luvulla perustetun paperitehtaan ja puuhiomon mukaan nimetty alue kuului vielä Anjalankoskeen vuonna 2005, kun 17-vuotias Janne Hottola astui ensimmäisen kerran kylän keskustassa olevaan entiseen pankkisaliin.
Vanhat holvit olivat paikallaan, mutta muuten tunnelma poikkesi pankkikonttorista. Tilan täyttivät jyhkeät biljardipöydät, keski-ikäiset miehet niiden lomassa ja pallojen kalahtelu, kun kepit osuivat niihin.
Hottolan isä kuului Inkeroisten biljardikerhoon, IBK 81:een.
– Oli hienoa päästä ensimmäistä kertaa isän mukana kerholle. Sitä ennen olin kokeillut vain poolia jossain nuokkarilla. Se oli sellaista kavereiden kanssa läiskimistä, ajanvietettä.
Biljardisalilla oli pöytiä pelin eri lajityypeille: yksi pelin suomalaista versiota, Kaisaa, varten ja kaksi snooker-pöytää. Nuorisotalolla kokeiltu pool on tyypillisin biljardipeli, mutta joutilaiden brittiupseerien kolonialistisessa Intiassa aikoinaan keksimä snooker oli se, joka lopulta vei mennessään nuoren Hottolan. Hänelle se edustaa biljardin kuninkuuslajia.
– Se on se haastavuus, joka siinä kiehtoo. Viimeiset pari vuotta olen pelannut vain snookeria.
Hottolalla on ollut sama englantilaisvalmisteinen keppi kauan ja hän jättää sen usein salille, jossa se on muidenkin käytössä.
– Kun on pitkään pelannut samalla kepillä, se on päässyt rispaantumaan.
Hottola bongasi Rakentaja-lehdestä ilmoituksen, jossa kerrottiin liiton jäsenille Kansan Sivistysrahasto KSR:n kautta myönnettävistä apurahoista, joita voi hakea myös harrastuksen kehittämiseen.
– Ajattelin, että no tämähän on hyvä homma, Hottola naurahtaa.
Hän sai 200 euron tuen uuden snooker-kepin hankintaan. Se on tärkeä apu, sillä Hottolalla on kiikarissa 400–600 euron arvoinen, Thaimaassa valmistettu keppi, joita on saapumassa suomalaiselle toimittajalle toukokuussa.
Hottolalle on tärkeää tutkia keppiä ennen ostopäätöstä. Thaimaasta verkkokaupan kautta tilattuna se voi saapua perille vaikka käyränä, koska ilmanalan vaihdos vaikuttaa puumateriaaliin, josta keppi on tehty.
– Kepin paino vaikuttaa siihen, miltä se tuntuu omaan käteen. Onko se valmistettu saarnista vai esimerkiksi eebenpuusta, onko pinta lakattu vai öljytty…, hän selittää.
– Kun pidät keppiä oikein, se on ikuinen.
Teini-ikäinen Hottola sai aikoinaan ”papat oikein innostumaan”, sillä keski-ikäisistä senioreihin koostuvassa harrastajaryhmässä oltiin huolissaan toiminnan jatkuvuudesta.
– Silloin oli silti niinkin viriiliä toimintaa, että salilla oli kaupungin tukityöllistettynä oma emäntä, joka siivosi, myi voileivät ja keitteli kahvit. Siellä oli 10 pappaa aina jo aamukahvilla.
Nykyään kerho on muuttanut toisiin tiloihin, ja Hottolan lajin pariin johdattanut isäkin on muuttanut eri paikkakunnalla. Ratapihaohjaajana Destialla vuorotyössä työskentelevä Hottola käy pelaamassa 2–4 kertaa viikossa pari kolme tuntia kerrallaan, mutta ei koskaan yksin. Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys on tärkeä osa harrastusta, ja nyt Hottola kantaa huolta samasta, mistä edellinen sukupolvi.
– Viime vuosina on onneksi saatu mukaan muutama nuoremman polven harrastaja, niin tulevaisuus näyttää valoisammalta.
Teksti: Sini Saaritsa
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Rakentajalehdessä 2/2025