Sorkki 100 -juhlat
suunnittelema Sorkin uusi päärakennus (valmistui 1929). Kuva Erik Vartiainen.
Ollilan kylästä – eteläisen Vihdin asutuksesta – on säilynyt kirjallisia merkintöjä v. 1540 lähtien. Arkeologisten tutkimusten perusteella Salmijärven kalliomaalaukset todistavat jääkauden jälkeisestä asutuksesta.
Syksyllä 1923 Ollilan kylään muutti uusia asukkaita Kauniaisista hevosineen ja lehmineen. Helsinkiläiset Elannon pääjohtaja Väinö Tanner Linda-vaimoineen lapsineen osa-aikavihtiläistyivät Sorkkiin.
Sorkki peltoineen ja metsineen oli pitkään ollut Olinin suvun omistama kunnes veljekset Karl ja Anders Olin möivät tilan v. 1893 Sörnäisten Saha Oy:lle. Yhtiö hyödynsi surutta metsät perustaen Pyyslammen ja Salmijärven rannoille tehosahat. Kun Sorkin metsät oli parturoitu ja sahatavara myyty halusivat sahan omistajat myydä tilan. Tuolloin Hyvinkään Tehtaat Oy osti Sorkin ja hyödynsi tilan peltojen viljasatoa viinan valmistukseen. Kun kieltolaki astui voimaan 1.6.1919 viinatehtailijoitten kiinnostus peltoja kohtaan sammui.
Hyvinkään tehtaat möi Sorkin Tannereille, tingittyyn hintaan. Kauppakirja on päivätty 31. elokuuta 1923. Tässä siis syy SORKKI 100 juhliimme.
Työntekijöittensä avulla kaupunkilaisviljelijät hoitivat metsiä tarmokkaasti. Vuosikymmenien aikana kuusen taimia istutettiin noin puoli miljoonaa ja männyn siemeniä kylvettiin liki miljoona. Lindan vastuulla oli karjan, peltojen ja puutarhan hoito. Tilalla työskenteli peltojen paketoimiseen saakka (1964) pehtoori, apumiehiä, karjakko ja puutarhuri, metsureita kausityöntekijöinä, kauimmin puutarhuri- taloudenhoitaja Elli Kaipainen.
Sorkin maista ja rakennuksista osa on siirtynyt perintönä Tannerien lapsille ja edelleen lasten lapsille ja heidän lapsilleen. Talojen remontoinnin ja uusien rakentamisen seurauksena on jälkeläisillä Sorkin mailla, laskutavasta riippuen, 10-13 vapaa-ajan-asuntoa.
Osa perintömetsistä myytin vapaaehtoisin kaupoin ja loput pakkolunastettiin v. 2010. Näin Sorkista lohkotut talousmetsät lampineen liitettiin Nuuksion kansallispuistoon.
Riikka Tanner
Artikkeli on julkaistu alunperin OtaSanomissa 2/2023. OtaSanomat on Otalammen alueen kyläyhdistys ry:n julkaisema lehti, jonka tavoitteena on tiedottaa kyläläisiä ajankohtaisista asioista.
Tällä hetkellä Väinö Tannerin rahasto on pääomaltaan Kansan Sivistysrahaston suurin. Rahastosta jaetaan vuosittain yhteensä noin 30 000 euroa 10-15 apurahan saajalle. Rahaston hoitokunta tekee vuosittain esityksen apurahojen jaosta KSR:n hallitukselle, hallitus päättää lopullisesti apurahan saajat. Yhtenä rahaston jäsenenä toimii Väinö Tannerin jälkeläisten valitsema henkilö ja toisena KSR:n vuosittain valitsema henkilö. Hoitokunta käyttää erialojen asiantuntijoita apurahaesitysten valmistelussa.